sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Kuvia pennuista



Nuppu onkin jo iso tyttö, vaikka tämä kuva on otettu kun Nuppu oli 8-viikkoinen. Nuppu etsii edelleen omaa rakastavaa kotia. Nuppu on vilkas ja utelias pikku neiti. Se tykkää seurailla äitiään ja tutustua uusiin asioihin. Nuppu on ihmisläheinen ja hellyydenkipeä, kaipaa aina rapsutuksia ja pusuja. Nuppu on aina ollut rauhallinen, mutta silloin kun ollaan villillä päällä niin juostaan kuin päättömät kanat.



Jekku, tai toisin sanoen lellikki. Jekkua on lellitty pienestä asti, oltiinhan me odotettu kauan että saataisiin taas mau-pentuja ja Jekku sattui olemaan ensimmäinen hopeatäplikäs pitkään aikaan. Jekku myös tietää olevansa suosiossa, ja kävelee viattoman näköisenä hakemaan rapsutuksia, mutta nimensä mukaisesti se osaa myös jekkuilla. Jekku esittää kovaa poikaa sisaruksilla vähän härnäilemällä, mutta on oikeasti mammanpoika. Aina pitää juosta molempien mammojen perässä kinumassa maitoa.


Jadesta on viikkojen mittaan tullut oikea kaunotar, ja mahdollisesti Jaden uusi koti on Ranskassa asti. Jadea tulee kyllä ikävä, sillä se on aina ensimmäisenä kapuamassa syliin. Hyvä kun ehdit edes istuutua ja Jade on jo sylissä köllöttelemässä! Sen voi laittaa vaikka selälleen makaamaan ja rapsuttaa mahaa, ja siinä se kuitenkin pysyy. Jade on aika rauhallinen ja itsenäinen tyttö, se ei ole riippuvainen äideistään ja keksii itsekseen aina hauskaa tekemistä.


Hipsu on oikea energinen ja vauhdikas tyttö. Hipsu on aina juoksemassa sisarusten kanssa kilpaa, jahtailemassa, painimassa... Aina kiire kaikkialle! Jos Hipsun ottaa syliin, kyllä se siinä pysyy jos sisarukset viitsisivät olla rauhassa, mutta jos Hipsu huomaa sisarusten kirmaamassa ohitse tulee hirveä hoppu mukaan. Hipsussa on myös se rauhallinen puoli, jossa se tykkää makoilla joko ihmisen sylissä tai sohvalla muiden kanssa.


Freya, tai toisin sanoen Duracell-pupu. Tämän neitosen perässä ei pysy ihmiset, ei mammat eikä siskot tai veljet. Jos tämän tytön haluaa haastaa, kannattaa miettiä ainakin kymmenen kertaa ennen kuin uskaltaa. Kukaan ei ole tainnut vielä voittaa tätä tyttöä painissa! Jos mammat tulee vähän siistimään turkkiä tai pesemään korviä potkaistaan naamaan ja pinkaistaan juoksuun. Freyan rauhallinen puoli on nukkuminen.


Sofiina on ainoa kotona asuvista mau-pennuista, joka etsii vielä omaa kotiaan. Sofiina on tyypiltään todella tyttömäinen vaalea kaunotar. Sofiina ja Hipsu taitavat yleensä puuhastella kaikennäköistä yhdessä ja keppostelevat muille pennuille ja kissoille. Sofiina on tyypillinen itsenäinen tyttökissa. Kaikenlaiset leikit ja lelut ovat in ja ketä nyt ei kiinnostaisi kilpajuoksu sisarusten kanssa, jos vaikka joku mammakin juoksisi perässä jahdaten tai jos jopa saisi tilaisuuden jahdata joukolla mammaa!


Weera, Kheprin pentueen toinen hopeatäplikäs tyttö. Weera on ystävällinen ja kaikkien pentujen kaveri. Sillä on hauska kimeä ääni, samanlainen kuin äidillänsä pienellä. Äidin ääni muttui hauskaksi kurnutuksen ja kähinän sekoitukseksi (sitä ei voi selittää, se pitää kuulla), ja toivottavasti Weerallakin tulisi yhtä ihastuttava ääni! Weera ei yleensä pysy sylissä jos sen laittaa siihen, sen täytyy itse tulla ja useinhan tämä tyttö tuleekin syliin. Weera on niin ihanan luonteinen ja tyyppinen, että se jää meille kotiin siitosnaaraksi. Onhan sen äiti meidän Khepri ja mummo meidän Khety. Ja Weeralta vielä terkut: k5t2rö1l<<4ikk¨¨jnb´¨-!>
Junnu, joka tosin ei ole enää mikään pikkuinen poika. Junnu on vauhdikas, mutta kuitenkin rauhallinen kaveri. Sen villeys ja rauhallisuus on täydellisessä tasapainossa. Pitää riehua ja juosta ja tiputtaa tavaroita, mutta pitää myös saada rapsutuksia, nukkua sylissä, juoda maitoa ja muutenkin nukkua rauhassa. Junnu tulee yleensä jalkoihin tai johonkin viereen ottamaan nokoset, ja voi makoilla siinä montakin tuntia. Silloin se katselee vierestä kun sisarukset houkuttelevat sitä tekemään kepposia ja juoksentelemaan ympäri taloa. Ja niin kuin aina, silloin kun ollaan villejä niin ollaan villejä.


Last but not least; Eetu, Kheprin pentueen ainoa mustasavu. Jos pennut nukkuvat kaikki yhdessä Eetun bongaa sieltä mustasavujenkin joukosta helposti: sillä on aivan ihana turkki josta näkyy ihanasti ja selvästi sen haamutäplät. Eetu on varmaankin rauhallisin ja itsenäisin pennuista kun se sattuu sille päälle. Sen lempileikki näkyy olevan piilosleikki, koska aina keksii uuden piilopaikan ja kaikki koittavat keksiä Eetua hiki hatussa. Eetu on kuitenkin leikkisä ja valloittava nallekarhun näköinen poitsu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti